Paavon Perunasivu

Uudet K-lajikkeet Kulta, Idole ja Columbo

Ahvenniemi, P. Tuottava Peruna 1999(4):24-27.

Ruvenkestävä Kulta, satoisa Idole ja varhaisperuna Columbo ovat tuoreimmat K-koetilalta tulleet uutuuslajikkeet perunanviljelyyn. Ne poikkeavat toisistaan niin alkuperältään kuin ominaisuuksiltaan mitä suurimmassa määrin. Oikean lajikekohtaisen viljelytekniikan hallitseminen onkin niiden viljelyn onnistumiselle ratkaisevan tärkeää.

Kulta

Kulta on peräisin Onni Pohjanheimon 80-luvun vaihteessa suorittamista risteytyksistä. Koko valintatyö tehtiin K-koetilalla Hauholla. Lajike tuli Siemenperunakeskuksen tuotantoon vuonna 1994 ja haettiin kansalliseen lajikeluetteloon vuonna 1997.

Hyvää laatua ja taudinkestävyyttä

Kulta on tyypiltään jauhoinen ruokaperuna. Sen normaali tärkkelyspitoisuus on 17.0 prosentin tienoilla. Kunhan tärkkelyspitoisuus pysyy kohtuurajoissa, rikkikiehuminen on yllättävänkin vähäistä. Raaka- ja keittotummumista esiintyy jonkin verran, mutta ei ongelmaksi asti. Makutesteissä Kulta on pärjännyt aina mainiosti.

Kulta on hyvin ruvenkestävä. Muutoinkin taudinkestävyydestä on pääasiassa hyvää sanottavaa. Se on ankeroisen kestävä ja maltokaariviroosin sieto on lajikkeiden parhaimmistoa. Muistakaan virustaudeista ei ole ongelmia. Varsiston rutonkestävyys on tosin aika keskinkertainen, mutta rutto hoituu kuitenkin normaaleilla ruiskutuksilla. Mukularuttoa ei esiinny juuri lainkaan. Tyvimätä tai varastokuivamädät eivät ole myöskään aiheuttaneet ongelmia.

Kullankeltaiset paksukuoriset mukulat muodostuvat pitkien maavarsien päässä syvällä penkin sisässä hyvin valolta suojassa, joten vihertyneitä mukuloita on vähän. Myöskään onttoutta tai maltovikoja ei juuri esiinny. Mukulan pinnan herkkä halkeilu on sen sijaan osoittautunut aika ongelmalliseksi. Mahdollisimman tasaiset kosteusolosuhteet ja seitin torjuminen seittipeittauksella näyttäisi kuitenkin olevan tepsivä lääke halkeiluun.

Seitti torjuttava

Tautipuolella Kullan ainoa ongelma onkin juuri seitinarkuus. Se reagoi seittiin voimakkaalla pinnan halkeilulla. Seittisen kasvuston perunasato on lisäksi epämuotoista, kokojakaumaltaan epämääräistä ja vihertynyttä. Myöskin satotaso kärsii luonnollisesti seittisyydestä.

Seittipeittaus tehoaa Kultaan hyvin ja parantaa hyvin selvästi sekä sadon määrä että laatua. Varsinkin tilalla kertaalleen lisätty siemen täytyisi peitata. Seittipeittaus lisää mukulalukua, joten seittipeitattu siemen täytyisi istuttaa harvempaan kuin peittaamaton. Omassa siemenlisäyksessä tulisi varoa seittiruven muodostumista mukuloihin. Jos siemenlisäyksen varsisto hävitetään Reglonella, sato täytyisi seittiruven muodostumisen ehkäisemiseksi nostaa viimeistään 10 vuorokautta varsistonhävityksestä.

Istutus harvaan, runsaasti vettä ja typpeä

Kullan varsiluku on pienehkö, mutta mukuloita muodostuu runsaasti. Sadon kokojakauma on siksi aika laaja ja kaikkien mukuloiden kasvaminen yli 40-millisiksi vaatii runsaasti kasvutilaa. Kulta täytyy siksi istuttaa suhteellisen harvaan, 30-35 sentin istutusvälillä. Tämä näkyy hyvin K-koetilan istutusetäisyyskokeessa, jossa käyttökelpoinen 40-70 millin sadon määrä jopa hieman kasvoi, alimittaisten kustannuksella, kun istutusetäisyyttä harvennettiin 17:stä 34:ään senttiin.

Kulta ei ole kovin satoisa ja vaatii siksi aika voimaperäistä viljelytekniikkaa. Multavat maat (rm, erm) ja maan hyvä vedenpidätyskyky on eduksi. Hyvän tärkkelyspitoisuuden ansiosta Kulta kestää hyvin typpeä keittolaadun heikentymättä. Varsiston pitäminen vihreänä elokuun loppupuolella riittävällä typpilannoituksella (10-20 kg/ha yli ruokaperunan normaalitason) tuo mukavasti lisäkiloja.

Kulta on hyvin kuivuudenarka. Varsinkin elokuun kuivuus ja helteet pakkotuleennuttavat kasvuston ja sadonmuodostus keskeytyy. Kullan sadetus pitäisi aloittaa normaalia myöhempään, vasta heinäkuulla, koska mukulalukua ei tarvitse kasvattaa eikä rupeakaan tarvitse torjua sadettamalla. Sadetusta pitäisi sen sijaan jatkaa muita lajikkeita pitempään, jotta kasvu ei pysähdy kuivuuden aiheuttamaan pakkotuleentumiseen.

Kulta ei ole niitä kaikkein helpoimpia viljeltäviä. Hyvä tulos on kuitenkin mahdollista saavuttaa, kun käyttää hyväkseen kaikkia nykyaikaisen perunantuotannon tarjoamia apukeinoja. Ja vaivannäkö kannattaa varmasti, sillä kerran Kultaa saatuaan kauppias ja kuluttaja haluaa aina vaan lisää.

Idole

Idolen omistaja on hollantilainen Agrico, jolle lajike siirtyi Wolf & Wolfin kasvinjalostuslaitokselta yritysten yhdistyessä 90-luvun puolivälissä. Kesko edustaa Agricon ruokaperunalajikkeita Suomessa ja Agricon materiaalia on kokeiltu K-koetilalla vuodesta 1987 lähtien. Suomessa Idole tuli kansalliseen lajikeluetteloon vuonna 1995. Lajikkeen ylläpidosta ja kantasiemenen tuotannosta vastaa Siemenperunakeskus. Ensimmäiset käytännön viljelyyn asti ehtineet siemenerät olivat hollantilaisesta kantasiemenestä Suomessa tuotettuja, mutta viime keväänä lähtien kaikki siemen on SPK:n alkuperää.

Idole on keittotyypiltään Bintjen tapainen sopivan jauhoinen ruokaperuna. Sen tärkkelyspitoisuus on normaalisti hieman yli 15 %. Sillä on hyvä kestävyys raaka- ja keittotummumista vastaan. Jos Idolen tärkkelyspitoisuus nousee normaalia korkeammaksi, sillä on taipumusta rikkikiehumiseen syksypuolella.

Kestävyydet ja laatu

Sadekesä 1998 paljasti Idolen hyvän rutonkestävyyden käytännön viljelyssä ja lajike suoritti läpimurron viljelijöiden tietoisuuteen. Mukularuton arkuus on ilmeisesti aika suuri, mutta toisaalta mukularuttohan yleensä vaatii lehtiruttoa… Idolen maltokaariviroosin kestävyys on hyvä. Ruvenkestävyys on vain keskinkertainen. Tyvimätä ei aiheuta Idolella juuri ongelmia, mutta Y-viroosin kestävyys on vain keskinkertainen. Nykyisen siemenenuusimisvelvoitteen vallitessa virustaudeista ei kuitenkaan ole juuri ongelmaa perunanviljelyssä.

Hollantilaista alkuperää olevissa siemenkannoissa on esiintynyt Fusarium-kuivamätää, mutta sekin ongelma lienee poistunut, kun kantasiemenet on alettu saada Siemenperunakeskuksesta. Idoleen ei tule kasvuhalkeamia eikä onttoja tai ruskolaikkuisia juuri muodostu isosta mukulakoosta huolimatta. Vihertymiä tulee herkästi, kun isokokoiset mukulat kasvavat ulos penkistä. Mukulassa on aika ohut, vaalea ja sileä kuori. Idole on myöhäinen lajike ja kuorenmuodostuksen hitaus on kylminä kesinä sen ongelma. Varsisto on aika vahva ja takaa kasvun jatkumisen pitkienkin kuivuusjaksojen yli.

Istutus tiheään, syvään ja isoon penkkiin

Hyvä satoisuus on keittolaadun ohella Idolen vahvuus. Mukulat kasvavat herkästi hyvin isokokoisiksi, ja mukulakoon kasvua täytyy rajoittaa mahdollisimman tiheällä istutuksella. Selvästi suurin nettosato (40-70 milliset) saadaan mahdollisimman tiheimmällä istutuksella. Myöskin sadon laatu paranee tiheällä istutuksella. Vihertymisen kurissapitäminen vaatii vähintään 80 sentin riviväliä ja normaalia syvempää istutusta.

Idätys ja säästeliäs typen käyttö jouduttaa tuleentumista

Myöhäisenä lajikkeena Idole vaatii onnistuakseen kunnon idätyksen, jossa siemenelle annetaan noin 250 astetta tehoisaa itämislämpöä (vuorokauden keskimääräiset idätyslämpötilat summataan 4 astetta ylittävältä osalta). Se tarkoittaa yli kolmen viikon mittaista idätystä 15 asteessa. Jos idätyslämpötilaa pidetään tätä korkeampana, idätysaikaa voidaan vastaavasti lyhentää.

Idolen satopotentiaali on niin hyvä, että typpilannoituksesta on varaa vähän tinkiä sadon määrän vaarantumatta (10-20 kg/ha alle normaalitason). Varsisto pysyy vihreänä riittävän pitkään vähemmälläkin. Tuleentuminen ja mukuloiden kuorenmuodostus lähtee käyntiin kun typpi alkaa vähentyä maasta.

Columbo

Columbo on ruotsalaisen Svalöf Weibullin kasvinjalostuslaitoksen varhaisperunalajike. Kesko on edustanut Svalöfin lajikkeita 60-luvulta asti ja ruotsalaisen kasvinjalostuksen yritysjärjestelyjen myötä Svalöf Weibullin lajikkeita 90-luvun puolivälistä. Columboa on kokeiltu K-koetilalla jo vuodesta 1989. Se oli virallisissa lajikekokeissa vuosina 1997-98 ja hyväksyttiin lajikeluetteloon vuonna 1999. Tähän mennessä viljellyt erät ovat olleetruotsalaista alkuperää, pääasiassa IVK:n tuotantoa. Jatkossa kantasiemenen tuotannosta vastaa Svenskt Potatisutsäde, jonka osana IVK nykyään toimii.

Hyvä tärkkelyspitoisuus

Columbo on tyypillisesti varhaisperunalajike, joka soveltuu pääasiassa kesäajan käyttöön. Hyvä tärkkelyspitoisuus varhaisnostoissa on sen suurin valtti. Tärkkelyksen muodostus on Columbolla etupainotteista. Kasvuston tuleentuessa ero muihin varhaisperunoihin pienenee.

Myöskin sadonmuodostuksessa Columbo pärjää ihan mukavasti. Kokonaissato on jo ensimmäisessä varhaisnostossa hyvää tasoa ja taso säilyy koko kesän ajan. Mukulakoossa se tosin jää kaikkein varhaisimmassa nostossa hieman jälkeen muista, yleensä varsin isomukulaisista varhaisperunoista. Myöhemmin kesällä tämä seikka kuitenkin kääntyy Columbon eduksi, koska se ei myöskään muodosta kovin runsaasti käyttökelvottomia ylisuuria.

Sännöllinen ulkonäkö etu irtoperunatiskissä

Mukula on pyöreänsoikea, matalasilmäinen ja säännöllinen. Columbon kuori on paksuhko ja matildamaisen karhea (Matilda onkin toinen vanhemmista). Matildalta tulee ilmeisesti myöskin Columbon ruvenalttius. Varhaisperuna istutetaan aikaisin, ja mukulanmuodostuksen alkaessa, jolloin rupisuus määräytyy, on vielä kohtalaisen hyvät kosteusolosuhteet. Siksi rupisuus ei yleensä ole kovin suuri ongelma varhaisperunalle. Muutoin Columbon ulkoinen laatu näyttäisi olevan aika moitteetonta.

Columbolla on taipumusta saada aika herkästi pieni ruskea laikku mukulan keskelle, ilmeisesti vaihtelevien kosteusolojen laukaisemana reaktiona. Sekä ajoittainen liika märkyys että kuivuus näyttäisi aiheuttavan ilmiötä. Sen merkitys käytännön varhaisperunan viljelyssä jää nähtäväksi. Mukulan kasvu tapahtuu varhaisperunan tuotannossa suhteellisen aikaisin kesällä, jolloin kosteusolot ehkä vielä ovat riittävän hyvät.

Keittolaatu on aika tyypillistä varhaisperunan laatua. Columbolla mallon väri on voimakkaan keltainen. Maku on aika voimakas. Keittotummumista saattaa esiintyä, mutta sillä ei liene kovin suurta merkitystä varhaisperunalle, joka yleensä syödään aika nopeasti keittämisen jälkeen. Tuleentuneen Columbon tärkkelyspitoisuus nousee 14 %:n pintaan ja se on keitettynä aina kiinteämaltoinen. Nopea tärkkelyksenmuodostus vähentää toivottavasti edes vähän käytännön viljelyssä varhaisperunalle muutoin niin ominaista vetisyyttä. Nimenomaan siitä syntyy Columbon olemassaolon oikeutus.