Paavon Perunasivu

Perunaseitti - potun pahin vihollinen?

Ahvenniemi, P. Maatilan Pirkka 2(2001):16-18.

 Perunaseitti on salakavala perunan tauti. Sen ilmenee monella eri tavalla ja sen vaikutukset sekoittuvat usein epäsuotuisien kasvuolosuhteiden aiheuttamien kasvuhäiriöiden kanssa. Seitin torjunta on monimutkaisempaa kuin ”yksinkertaisten” tautien, joille saattaa riittää terveen siemenperunan käyttö tai torjuntaruiskutus. Seitin vaikeus piilee ehkä myöskin siinä, että se iskee perunanviljelyn arkaan kohtaan, nimittäin monokulttuuriin. 

Seitin aiheuttamia ongelmia on selvitelty muutaman vuoden ajan K-koetilalla Hauholla. Tartuntalähteenä on käytetty seittirupista siemenperunaa. Seuraavassa keskitytäänkin pääasiassa siemenperunasta peräisin olevan tartunnan vaikutusten kuvaamiseen. Koetuloksia ja seitin torjuntamahdollisuuksia tullaan selvittämään tarkemmin myöhemmissä artikkeleissa. 

Seitti tuhoaa idut

Seitti iskee perunaan joko seitin tartuttamasta siemenperunasta tai maasta käsin. Siemenperunassa seittitartunta ilmenee tummina möykkyinä, seittirupena, perunan pinnassa (Kuva 1). Ensimmäiset seitin oireet uudessa kasvissa tulevat esiin heti kun peruna on istutettu. Tässä vaiheessa seitti tuhoaa systemaattisesti ituja. Itu kuolee usein jo itukuoppaan tai sitten seitti tappaa idun kärjen ennen kuin se saavuttaa maan pinnan (Kuva 2). Tautisen kasvin varsiluku jää pieneksi, varret tulevat pintaan eriaikaisesti ja osa varsista jää heikkokasvuisiksi. Epätasaisiin varsiin muodostuu kooltaan ja iältään epätasainen mukulasato. 

Versolaikku kuroo varret poikki

Seittisen kasvin varsiin muodostuu versolaikkua (Kuva 3). Tauti vioittaa varren pintasolukkoa ja kuroo varren miltei poikki. Suurin osa versolaikusta kehittyy varsiin jo heti perunan tullessa pintaan. Myöhemmin varsi sitkistyy ja muuttuu kestäväksi seittitartunnalle.

 Sitten menevät maavarret

Seuraavaksi setti iskee maavarsiin. Tämä vaihe alkaa noin parin viikon kuluttua perunan pintaantulosta, heti kun maavarsia alkaa muodostua. Tauti tappaa maavarsien kärjet samalla tavoin kuin aiemmin kävi itujen kanssa (Kuva 4). Suurin osa seittirupisesta siemenestä kehittyneen kasvin maavarsista tuhoutuu ennen kuin ne ehtivät muodostaa mukulan. Myöhemmin kesällä sellaisissa maavarsissa, joihin mukula on ehtinyt muodostua, saattaa näkyä versolaikun tapaista vioitusta.

Vaikka seitti jyllää penkin sisässä ja tekee selvää jälkeä maavarsista ja iduista, niin perunan juuret se jättää melko lailla rauhaan. Seittisen perunan juuristo on suunnilleen saman kokoinen kuin terveen.

 Varretkaan ei säästy taudilta

Seitin vaikutukset näkyvät tietenkin myöskin varsistossa. Ravinteiden, veden ja yhteyttämistuotteiden kulkeutuminen seitin kuromien varsien läpi on vaivalloista, jopa siinä määrin, että kasvi joutuu hätävarastoimaan tärkkelystä varren tyvelle ilmamukuloihin. (Kuva 5). Seittisen kasvin lehdet kellastuvat ja ylimpien lehtien lehdykät kääntyvät suppuun. Kosteissa oloissa varren tyvelle muodostuu seittimäistä vaaleaa kasvustoa, josta tauti on saanut alun perin nimensä.

 Sato menee piloille

Perunaseitti haittaa luonnollisesti melkoisesti sadonmuodostusta. Tuotanto- ja kuljetuskoneiston vaurioituminen laskee satotasoa noin 20 %. Sadon laatu menee myöskin yleensä täysin piloille. Ne yhteyttämistuotteet, jotka pääsevät seitin kuromien varsien ja maavarsien läpi, kerääntyvät muutamaan harvaan mukulaan. Sadon kokojakauma on siten aivan erilainen kuin normaalin terveen kasvuston. Pienten ja isojen mukuloiden osuus kasvaa keskikokoisten kustannuksella.

 Mukulat muodostuvat lyhyihin maavarsiin lähelle varsia, jolloin varsien ja toisten mukuloiden mekaaninen vastus aiheuttaa sen, että ne kasvavat epämuotoisiksi. Kullekin lajikkeen tyypilliset laatuongelmat korostuvat. Herkästi halkeilevat lajikkeet halkeilevat voimakkaasti, onttoudelle tai maltovioille alttiit lajikkeet saavat runsaasti sen tyyppisiä vikoja. Tiukkaan ryhmään lähelle varren tyveä ja pintaa muodostuvat mukulat ovat yleensä voimakkaasti vihertyneitä. Seitti pudottaa I-luokan osuutta vähintään 20 %, mutta vauriot voivat sopivissa olosuhteissa olla vielä paljon isommatkin. Lajikekestävyydestäkään ei näytä olevan kovin paljoa iloa. Jos lajike sattuukin välttymään joltakin seitin vaurioista niin se on mitä todennäköisimmin vastaavasti sitäkin arempi jollekin toiselle.

 Niin kuin kaikki edellämainittu ei jo riittäisi niin seitti vielä kaiken lisäksi laskee tärkkelyspitoisuutta. Seittisen kasvin sadon tärkkelyspitoisuus on vähintään prosenttiyksikön verran terveen kasvin tärkkelystä matalampi. Tärkkelyspitoisuuden putoaminen puolestaan heikentää perunan keittolaatua. Seitin vaivaaman kasvin mukulat ovat keitettäessä vetisiä. Runsas seittisyys perunakasvustossa tekee keittolaatua kuvaavien värikoodien soveltamisen erään aivan turhanaikaiseksi.

 Uutta seittirupea

Aivan kasvukauden lopulla seittisen perunasadon mukuloiden pintaan muodostuu uutta seittirupea (Kuva 7), joka vie tautia eteenpäin seuraavaan vuoteen. Myöskin perunan maahan jääviin osiin kertyy lisääntyvässä määrin tautia, mikä varmistaa maasaastunnan määrän kasvun. 

Kierre jatkuu. Mutta miten seittikierteestä pääsee eroon, se onkin joa aivan toisen jutun aihe.