Paavon Perunasivu

Betty nykäisee apilasadot uudelle tasolle

 Ahvenniemi, P.  Maatilan Pirkka 2000(2):26-27.

Uusi puna-apila Betty tuo uutta ytyä apilan viljelyyn.Sen satoisuus parantaa apilan asemia etelässä ja talvenkestävyyttä pohjoisessa.

K-koetilan ruotsalainen yhteistyökumppani Svalöf Weibull jatkaa kovia näyttöjään rankkoihin pohjoisiin kasvuolosuhteisiin soveltuvien lajikkeiden kehittämisessä. Uusi puna-apilalajike Betty tuo Bjurselen, Björnin ja Jesperin jatkoksi merkittävän lisän ennestäänkin vahvaan Keskon puna-apilavalikoimaan.

Satopotentiaalia ja talvenkestävyyttä

Betty on tehnyt virallisissa lajikekokeissa (1996-1999) hyvin vakuuttavaa jälkeä. Eniten viljelty puna-apila Bjursele on jäänyt kuiva-ainesadon määrässä keskimäärin peräti 14 % Bettystä. Siis pelkästään lajiketta vaihtamalla voi nurmiviljelyssä nyt päästä lähes viidentoista prosentin tuottavuuden kasvuun. Muutkaan lajikkeet eivät yllä kokonaistuloksissa läheskään Bettyn tasolle.

Satoisuusero Bettyn hyväksi selittyy ennen muuta sen hyvällä talvenkestävyydellä. Vielä ensimmäisenä niittovuonna, jolloin talvituhojen vaikutukset eivät näy kovin paljoa satotuloksissa, Bettyn sato on muiden lajikkeiden tasalla. Selvä irtiotto tapahtuu sitten toisen talven talvituhojen paljastuttua (Kuvio 1).

Satotarkastelu viljelyvyöhykkeittäin osoittaa samaan suuntaan. Maan eteläosissa vyöhykkeillä I ja II Betty on selvästi edellä vain Bjurselesta, mutta siirtyy Keski- ja Pohjois-Suomen vaativissa talvehtimisoloissa aivan omalle tasolleen (Kuvio 2). Satoisuusero ekstreemipohjoiseen Bjurseleen tosin pienenee, muista lajikkeista poiketen, pohjoiseen päin mentäessä. Myöskin talvituhojen määrät eri viljelyvyöhykkeillä puhuvat omaa karua kieltään (Kuvio 3). Vain Bjursele pysyy Bettyn tasolla  III ja IV-vyöhykkeillä.

Tehoa tetraploidisuudesta

Bettyn jalostustyö on tehty Svalöf Weibullin Pohjois-Ruotsin osastolla, jonka nykyiset toimipaikat ovat Röbäcksdalenissa Uumajassa ja Lännesissä Ångermajoen varrella. Siellä kehitetään aikaisten viljakasvien ohella nimenomaan pohjoisiin kasvuoloihin soveltuvia nurmikasvilajikkeita.

Betty on jalostettu Uumajan seudulta peräisin olevasta talvenkestävästä Bjurselesta tuplaamalla Bjurselen diploidinen (2x) kromosomisto tetraploidiksi (4x). Tuloksena on talvenkestävyydeltään kantaäitinsä Bjurselen tasoinen lajike, jolla lisäksi on tetraploidille tyypillinen korkea sadontuottokyky. Ero sadontuottokyvyssä diploidin kantamuodon ja tetraploidin muunnoksen välillä näkyy selvimmillään I-vyöhykkeen satotuloksissa, jossa Bjursele jää Bettystä jälkeen lähes 25 %.

Tetraploidille tyypillisestä reheväkasvuisuudesta johtuen Bettyn kuva-ainepitoisuus on hieman muita lajikkeita matalampi. Se tulee kuitenkin kukalle kaikkein nopeimmin ja siis ilmeisesti säilyttää sadon melko hyvin laadukkaana. Sillä onhan Bettyn kasvusto ollut kokeiden niittohetkellä kukinnan mukaan laskettuna jopa viikon muita lajikkeita pitemmällä kehityksessä Valkuaispitoisuuskin on siitä huolimatta ollut muiden lajikkeiden tasolla ja valkuaissadon määrä 10-20 % muita suurempi.

Onnistuuko siemenviljely?

Tetraploidisten puna-apiloiden ongelmaksi tiedetään puutteellisesta pölyttymisetä johtuva huono siementuotantokyky. Pölytystä suorittavat kimalaiset ja mehiläiset ylettyvät heikosti tetraploidin lajikkeen normaalia pitemmän kukkatorven läpi ja niiden kuljettama siitepöly tavoittaa siksi huonosti pohjalla olevat emikukinnot. Bettyn hedelmöittyminen tuntuu kuitenkin olevan hieman muita tetraploideja lajikkeita parempi ja sekä Ruotsissa että suomalaisissa siementuotantokokeissa on päästy ihan tyydyttäviin satotuloksiin.

Tällaisen uuden hyvän lajikkeen myötä puna-apilan viljely kannattaisi ottaa uuteen harkintaan. Selvästi aikaisempaa parempi talvenkestävyys nostaa apilan viljelyrajaa pohjoisemmaksi ja parantaa yhdessä hyvän satopotentiaalin kanssa apilanviljelyn kannattavuutta etelässäkin. Saattaahan apila säilyä nurmessa nyt vuoden pari aikaisempaa pitempään. Apila antaa korkean valkuaispitoisuuden ansiosta nurmirehuun ilmaista laatubonusta. Sen lisäksi se tuottaa typpeä paitsi omiksi tarpeiksi myös seuralaiskasvilleen nurmiseoksessa ja vähentää typpilannoituksen tarvetta.