PAJUN
VILJELY
viljelyohjeesta
Tässä
pajunviljelyoheessa on hyödynnetty ruotsalaisen Lantmännen
Agroenergin tuottamaa viljelytietoutta, yrittäen soveltaa sitä
parhaan kyvyn mukaan Suomen olosuhteisiin. Kotimainen pajun viljelytutkimus on
ollut vähäistä, ja joidenkin harvojen suomalaisten pajupioneerienkin
tietous on hankittu samoista ruotsalaisista lähteistä.
viljelyn
aloittaminenMuiden
viljelykasvien tavoin paju tarvitsee hyvää hoitoa kasvaakseen hyvin.
Kaikkein tärkeintä on, että viljelmän perustaminen onnistuu hyvin.
Rikkakasvit täytyy torjua perustamisen yhteydessä tehokkaasti.
Myöhemmin pajun hyvä peittävyys takaa, että rikoista ei ole huolta.
Kun paju on lähtenyt hyvään kasvuun, sitä on syytä myös lannoittaa.
Muuten sen koko kasvupotentiaali ei tule hyötykäyttöön. Pajun istutus
ja korjuu suoritetaan erikoiskoneilla, mutta muihin hoitotoimiin
kelppaavat normaalit maatalouskoneet. Suomen pohjoisissa kasvuoloissa on
lajikkeen talvenkestävyys erityisen tärkeää.
lohkoLohkon tulisi
sijaita mahdollisimman lähellä hakkeen käyttöpaikkaa ja sen tulisi olla mahdollisimman iso. Pajupellon ääreen täytyisi
päästä ajamaan myös talvisaikaan, jolloin korjuu tapahtuu.Viljava maa antaa
hyvän tuoton, ihan samoin kuin muillakin viljelykasveilla. Paju soveltuu
useimmille maalajeille ja viljelyyn soveltuva pH-alue on laaja, välillä
pH 5.5-7.5. Kuivuudenarimpia hiekkamaita on kuitenkin syytä välttää. Voimakkaasti viettävillä lohkoilla korjuu voi vaikeutua. Metsäisillä
seuduilla pajuviljelmä taas saattaa kärsiä hirvivaurioista.
Pajun juuret voivat kasvaa aikaa myöten salaojiin tukkien niitä, joten
vastasalaojitettuja lohkoja ei kannata istuttaa pajulle. Koska pajupelto on
ajoittain jopa 7-8 metrin korkuinen, on pajunviljelyn maisemavaikutukset syytä ottaa huomioon. Oikein sijoitettu pajupelto voi
olla positiivinen lisä maisemaan. Avoimella peltoalueella, missä
viljellään pääasiassa yksivuotisia kasveja, pajupelto myös antaa
monille uusille kasvilajeille kasvupaikan ja monille lintu- ja
nisäkäslajeille suojaa, ravintoa ja pesäpaikan. Näin paju voi lisätä
huomattavasti maalaismaiseman monimuotoisuutta.
maanmuokkaus
Tuleva pajulohko
kynnetään syksyllä. Seuraavana keväänä maa muokataan noin 6-10
senttiin kuten normaalissa viljan kevätmuokkauksessa. On tärkeää
poistaa tarkoin kaikki pellosta esiin työntyvät kivet, jotta ne eivät
vioita sitten aikanaan korjuukoneen leikkuuteriä.
istutus
Istutusmateriaalina
käytetään vuoden ikäisiä pajun versoja. Ne valmistetaan talvella ja
säilytetään -4 asteessa kylmähuoneessa, kunnes ne toimitetaan perille
muutamaa päivää ennen istutusta. On tärkeää, että pistokaslaatikot
säilytetään tilalla ennen istutusta viileässä ja varjoisassa
paikassa. Mahdollisimman aikainen istutus, heti kun maan kuivuminen vain
sallii kevätmuokkauksen, tuottaa parhaan kasvuunlähdön. Paju istutetaan
paririveihin, rivivälin vaihdellessa 75 ja 150 sentin välillä. Tämä
siksi, että korjuu tapahtuu kaksi vierekkäistä riviä kerralla.
Taimiväli riveissä on 60-65 senttiä, joten hehtaarille tulee noin 13000
pistokasta. Istutus tapahtuu erikoiskoneella, joka leikkaa pajun versoista
18 sentin mittaisia paloja ja samalla painaa ne maahan siten, että
niistä jää näkyviin vain parin sentin mittainen osa. Näin pistokkaat
saavat hyvän maakontaktin ja kuivumisen vaara pienenee. Istutus kannattaa
suunnitella hyvin tarkasti, jotta hoitotoimet ja korjuu kävisivät
mahdollisimman vaivattomasti. Pellon päihin pitää jättää 8-10
mentrin päisteet, jotta korjuukone pääsee kääntymään. Samoin pellon
reunoille tulisi jättää noin kolmen metrin levyiset
pientareet.
rikkakasvien
torjuntaRikkakasvit
aiheuttavat ongelmia pajun viljelyssä ainoastaan perustamisvaiheessa. Pajupistokkaat
kehittyvät nimittäin heti istutuksen jälkeen melko hitaasti, ja nopeat
rikat saattavat ehtiä tukahduttamaan kasvun alkuunsa. Hyvään kasvun
alkuun päästyään pajun taimi kohoaa nopeasti rikkakasveja korkeammaksi,
jo istutusvuonna jopa parimetriseksi. Juolavehnä on pajun pahin vihollinen, mutta muutkin
kestorikkakasvit voivat aiheuttaa ongelmia. Siksi pajulle aiottu lohko
tulisi mieluimmin kesannoida edellisenä vuonna ja hoitaa juolavehnä siinä yhteydessä Roundupilla. Kertarikkakasvit
pitäisi ruiskuttaa viikon sisällä pistokkaiden istutuksesta jollakin
maavaikutteisella herbisidillä. Ruiskutuksen teho voi kuitenkin loppua
kesken, ja rikkakasveja joutuu vielä myöhemmin kesällä haraamaan.
Seuraavina vuosina pajun voimakas varjostus estää yleensä
rikkakasviongelmat.
lannoitus
lajikevalinta
korjuu
Pajun korjuu
tapahtuu talvella, kun kasvu on loppunut ja paju on pudottanut lehtensä.
Korjuu tapahtuu 3-4 vuoden välein. Kannoista kasvaa kesällä uusia
versoja, joten pajua ei tarvitse istuttaa uudelleen. Hyvin hoidettu
pajupelto jatkaa kasvuaan ainakin 25 vuotta. Kun viljely joskus
lopetetaan, kannot voidaan murskata normaaleilla maataloustyövälineillä
ja pelto ottaa välittömästi muuhun maaatalouskäyttöön.
|