Energiapaju
Etusivu Ideologia Viljely Linkit

 

 

PAJUN VILJELY

 

 

viljelyohjeesta

Tässä pajunviljelyoheessa on hyödynnetty ruotsalaisen Lantmännen Agroenergin tuottamaa viljelytietoutta, yrittäen soveltaa sitä parhaan kyvyn mukaan Suomen olosuhteisiin. Kotimainen pajun viljelytutkimus on ollut vähäistä, ja joidenkin harvojen suomalaisten pajupioneerienkin tietous on hankittu samoista ruotsalaisista lähteistä.

 

viljelyn aloittaminen
Muiden viljelykasvien tavoin paju tarvitsee hyvää hoitoa kasvaakseen hyvin. Kaikkein tärkeintä on, että viljelmän perustaminen onnistuu hyvin. Rikkakasvit täytyy torjua perustamisen yhteydessä tehokkaasti. Myöhemmin pajun hyvä peittävyys takaa, että rikoista ei ole huolta. Kun paju on lähtenyt hyvään kasvuun, sitä on syytä myös lannoittaa. Muuten sen koko kasvupotentiaali ei tule hyötykäyttöön. Pajun istutus ja korjuu suoritetaan erikoiskoneilla, mutta muihin hoitotoimiin kelppaavat normaalit maatalouskoneet. Suomen pohjoisissa kasvuoloissa on lajikkeen talvenkestävyys erityisen tärkeää.

 

lohko
Lohkon tulisi sijaita mahdollisimman lähellä hakkeen käyttöpaikkaa ja sen tulisi olla mahdollisimman iso. Pajupellon ääreen täytyisi päästä ajamaan myös talvisaikaan, jolloin korjuu tapahtuu.Viljava maa antaa hyvän tuoton, ihan samoin kuin muillakin viljelykasveilla. Paju soveltuu useimmille maalajeille ja viljelyyn soveltuva pH-alue on laaja, välillä pH 5.5-7.5. Kuivuudenarimpia hiekkamaita on kuitenkin syytä välttää. Voimakkaasti viettävillä lohkoilla korjuu voi vaikeutua. Metsäisillä seuduilla pajuviljelmä taas saattaa kärsiä hirvivaurioista. Pajun juuret voivat kasvaa aikaa myöten salaojiin tukkien niitä, joten vastasalaojitettuja lohkoja ei kannata istuttaa pajulle. Koska pajupelto on ajoittain jopa 7-8 metrin korkuinen, on pajunviljelyn maisemavaikutukset syytä ottaa huomioon. Oikein sijoitettu pajupelto voi olla positiivinen lisä maisemaan. Avoimella peltoalueella, missä viljellään pääasiassa yksivuotisia kasveja, pajupelto myös antaa monille uusille kasvilajeille kasvupaikan ja monille lintu- ja nisäkäslajeille suojaa, ravintoa ja pesäpaikan. Näin paju voi lisätä huomattavasti maalaismaiseman monimuotoisuutta.

 

maanmuokkaus

Tuleva pajulohko kynnetään syksyllä. Seuraavana keväänä maa muokataan noin 6-10 senttiin kuten normaalissa viljan kevätmuokkauksessa. On tärkeää poistaa tarkoin kaikki pellosta esiin työntyvät kivet, jotta ne eivät vioita sitten aikanaan korjuukoneen leikkuuteriä.

 

istutus

Istutusmateriaalina käytetään vuoden ikäisiä pajun versoja. Ne valmistetaan talvella ja säilytetään -4 asteessa kylmähuoneessa, kunnes ne toimitetaan perille muutamaa päivää ennen istutusta. On tärkeää, että pistokaslaatikot säilytetään tilalla ennen istutusta viileässä ja varjoisassa paikassa. Mahdollisimman aikainen istutus, heti kun maan kuivuminen vain sallii kevätmuokkauksen, tuottaa parhaan kasvuunlähdön. Paju istutetaan paririveihin, rivivälin vaihdellessa 75 ja 150 sentin välillä. Tämä siksi, että korjuu tapahtuu kaksi vierekkäistä riviä kerralla. Taimiväli riveissä on 60-65 senttiä, joten hehtaarille tulee noin 13000 pistokasta. Istutus tapahtuu erikoiskoneella, joka leikkaa pajun versoista 18 sentin mittaisia paloja ja samalla painaa ne maahan siten, että niistä jää näkyviin vain parin sentin mittainen osa. Näin pistokkaat saavat hyvän maakontaktin ja kuivumisen vaara pienenee. Istutus kannattaa suunnitella hyvin tarkasti, jotta hoitotoimet ja korjuu kävisivät mahdollisimman vaivattomasti. Pellon päihin pitää jättää 8-10 mentrin päisteet, jotta korjuukone pääsee kääntymään. Samoin pellon reunoille tulisi jättää noin kolmen metrin levyiset pientareet.  

 

rikkakasvien torjunta
Rikkakasvit aiheuttavat ongelmia pajun viljelyssä ainoastaan perustamisvaiheessa. Pajupistokkaat kehittyvät nimittäin heti istutuksen jälkeen melko hitaasti, ja nopeat rikat saattavat ehtiä tukahduttamaan kasvun alkuunsa. Hyvään kasvun alkuun päästyään pajun taimi kohoaa nopeasti rikkakasveja korkeammaksi, jo istutusvuonna jopa parimetriseksi. Juolavehnä on pajun pahin vihollinen, mutta muutkin kestorikkakasvit voivat aiheuttaa ongelmia. Siksi pajulle aiottu lohko tulisi mieluimmin kesannoida edellisenä vuonna ja hoitaa juolavehnä siinä yhteydessä Roundupilla. Kertarikkakasvit pitäisi ruiskuttaa viikon sisällä pistokkaiden istutuksesta jollakin maavaikutteisella herbisidillä. Ruiskutuksen teho voi kuitenkin loppua kesken, ja rikkakasveja joutuu vielä myöhemmin kesällä haraamaan. Seuraavina vuosina pajun voimakas varjostus estää yleensä rikkakasviongelmat.

 

 

lannoitus

 

lajikevalinta

 

korjuu

Pajun korjuu tapahtuu talvella, kun kasvu on loppunut ja paju on pudottanut lehtensä. Korjuu tapahtuu 3-4 vuoden välein. Kannoista kasvaa kesällä uusia versoja, joten pajua ei tarvitse istuttaa uudelleen. Hyvin hoidettu pajupelto jatkaa kasvuaan ainakin 25 vuotta. Kun viljely joskus lopetetaan, kannot voidaan murskata normaaleilla maataloustyövälineillä ja pelto ottaa välittömästi muuhun maaatalouskäyttöön.