|
Ahvenniemi, P.
Maatilan Pirkka 1999(2):20-22.
Kulta
on uusi kotimainen perunalajike, joka oli viime kesänä
ensimmäistä kertaa laajassa käytännön viljelyssä. Samaan
aikaan sen viljelytekniset kokeet ovat jatkuneet tuoden uusia
tarkennuksia sen viljelyohjeisiin.
Kulta
on jauhoinen, maukas ruokaperuna, joka on saavuttanut heti
alusta alkaen kuluttajien varauksettoman hyväksynnän. Kullan
erikoisvahvuus on erinomainen ruvenkestävyys. Se on myöskin
ankeroisenkestävä ja sietää hyvin maltokaariviroosia.
Lehtiruton kestävyys on keskinkertainen, mutta mukuloihin
rutto tarttuu hyvin harvoin.
Pari
Kullan viljelyn onnistumisen kannalta tärkeää seikkaa on
noussut esiin. Ne ovat oikea istutusetäisyys ja perunaseitin
torjunta. Erilaisten istutusetäisyyksien vaikutusta Kullan
sadon kokojakaumaan ja ulkoiseen ja sisäiseen laatuun on
selvitelty K-koetilalla vuosina 1996-98. Viime kesänä
suoritettu seitintorjuntakoe antoi puolestaan arvokasta tietoa
Kullan seittireaktioista.
Harvaan
istutus takaa riittävän mukulakoon
Istutustiheys
(varsitiheys) vaikuttaa sekä sadon määrään että
kokojakaumaan. Oikea istutusetäisyys on lajikekohtainen asia
ja riippuu tietysti myös sadon käyttötarkoituksesta. Kulta
tekee suhteellisen harvalukuisiin varsiin runsaasti mukuloita
ja osa sadosta jää liian tiheään istutettaessa
pienikokoiseksi, varsinkin kun ruokaperunan lajittelussa
alaseulan seulakooksi on viime vuosina vakiintunut 40 mm.
Riittävän
mukulakoon saavuttamiseksi Kullan istutusetäisyyden tulisi
olla 30-35 cm. Kokonaissato pienenee näin harvaan
istutettaessa jonkin verran, mutta koon puolesta käyttökelpoinen
sadon osa (40-70 mm:n kokoluokka) jopa kasvaa aina 35 sentin
istutusetäisyyteen asti.
Kasvutilan
lisääntyessä pienikokoisimmat mukulat jaksavat kasvaa riittävän
suuriksi ja isoimmatkaan eivät kuitenkaan kasva ylisuuriksi (Kuva
1).
Kun
istutusväli kaksinkertaistettiin kokeessa 17:stä 34:ään
senttiin, 55-70 millisen sadon määrä kolminkertaistui ja
sen osuus bruttosadosta kasvoi alle kymmenen prosentin tasolta
lähes kolmeenkymmeneen prosenttiin. Tästä on pelkkää
etua, koska isokokoisella Kullalla ei ole menekkivaikeuksia.
Tuleehan sisäiseltä laadultaan virheettömästä,
jauhoisesta Kullasta maan mainiota uuniperunaa. Makoisan
Kulta-uuniperunan valmistusohje muuten löytyy
nettiosoitteesta www.saunalahti.fi/ahven/peruna
Seittipeittaus
parantaa määrää ja laatua
Kullassa
on ilmennyt aika runsaasti mukulan pinnan eriasteista
halkeilua. Pääsyylliseksi ilmiöön on epäilty perunaseittiä.
Asian selvittämiseksi järjestettiin K-koetilalla viime kesänä
seittikoe, jossa tutkittiin seittisten siemenperunaerien ja
seittipeittauksen vaikutuksia kasvuun ja laatuun. Peittaus
suoritettiin Moncut-upotuspeittauksena.
Seittirupinen
siemen (Kuva
2) tuotti kokeessa vähän
varsia ja mukuloita ja sadon määrä laski yli 30 %.
Sadon
laatu oli lisäksi täysin piloilla. Mukulat olivat pahoin
halkeilleita, vihertyneitä ja epämuotoisia (Kuva
3). Siemenen
seittirupisuus myöskin heikensi sadon tärkkelyspitoisuutta
ja keittolaatu heikkeni vetisten mukuloiden määrän lisääntyessä.
Seittirupisen siemenen Moncut-upotuspeittaus nosti sadon määrän
ja varsi- ja mukulaluvun normaaliksi ja paransi laatuakin
huomattavasti (Kuva
4). Vihertyneiden ja epämuotoisten
mukuloiden määrä laski ja mukulakoko tasoittui, mutta
halkeilleita mukuloita oli sadossa kuitenkin edelleen liikaa
(noin 10 %).
Seittirupisesta
erästä valikoidut terveennäköiset siemenmukulat
("puhdas" siemen) tuottivat lähes normaalin
suuruisen sadon, mutta sadon laatu jäi heikoksi.
Vihertyneiden ja epämuotoisten mukuloiden määrä oli
pienempi kuin seittirupista siementä käytettäessä, mutta
kasvuhalkeamia oli yhtä runsaasti.(Kuva
5). Vasta kun
terveennäköinen siemen peitattiin, siitä kasvoi myöskin
laadullisesti kelvollinen sato (Kuva
6). Sadon laatu nousi
samalle tasolle kuin uutta, seititöntä SPK:n siemenkantaa käytettäessä.
Kasvuhalkeamat hävisivät lähes kokonaan.
Siemenperunakeskuksen
uusi siemenkanta (uusi siemen) tuotti lähes virheettömän
sadon (Kuva
7). Siksi myöskään sen
peittauksesta ei ollut hyötyä. Peittaus päinvastoin lisäsi
selvästi mukulalukua ja pienensi sadon keskikokoa, jolloin
huomattavan suuri osa sadosta jäi alimittaiseksi (alle 40
mm). Moncutilla peitattu siemen tulisikin aina istuttaa
harvempaan kuin peittaamaton. Seittikokeessa käytetty 25
sentin istutusväli oli myöskin peittaamattomalle Kullalle
aivan liian tiheä.
Peittaus
suoritettiin upottamalla siemen idätyslaatikoissa
peittausliuokseen. Tällä tavoin suoritettuna peittauksen
teho siemenen seittisaastuntaan oli erinomainen. Peittauksen
voi suorittaa myöskin sumutuspeittauksena istutuksen
yhteydessä. Vaikka se tapa ei ehkä eliminoikaan tautia
siemenperunan pinnalta yhtä tehokkaasti kuin upotuspeittaus,
niin siinä toisaalta tulee maahan siemenperunan ympärille
ainetta, mikä saattaa pitää jossakin määrin kurissa
maasta käsin iskevää tartuntaa.
Estä
seittirupi ja peittaa
Kuten
K-koetilan seittikoe todisti, perunaseitti on epätasaisten
kosteusolojen ohella syyllinen Kullan halkeiluun ja muutoinkin
sadon laadun heikkenemiseen. Kullan viljelyssä täytyykin
siksi kiinnittää aivan erityistä huomiota seitin
torjuntaan. Seittiruvettomalla siemenellä ja
seittipeittauksella on mahdollista päästä aivan
erinomaiseen tulokseen.
Seitin
tärkeimmät torjuntakeinot ovat:
-
Mahdollisimman
seittiruvettoman siemenen käyttö
-
Siemenen
peittaus
-
Idätys
nopean perunan pintaantulon aikaansaamiseksi
-
Istutus
mahdollisimman lämpimään maahan
-
Seuraavan
vuoden siemeneksi tarkoitetun erän mahdollisimman
aikainen nosto, ilman kemiallista varsiston hävitystä,
jolloin seittiruven määrä siemenessä jää pieneksi
|
.jpg){kind=link}
