Paavon Perunasivu

Istuta riittävän harvaan, torju seitti. Kullan viljelytekniikka tarkentuu.

Ahvenniemi, P. Maatilan Pirkka 1999(2):20-22.

Kulta on uusi kotimainen perunalajike, joka oli viime kesänä ensimmäistä kertaa laajassa käytännön viljelyssä. Samaan aikaan sen viljelytekniset kokeet ovat jatkuneet tuoden uusia tarkennuksia sen viljelyohjeisiin.

Kulta on jauhoinen, maukas ruokaperuna, joka on saavuttanut heti alusta alkaen kuluttajien varauksettoman hyväksynnän. Kullan erikoisvahvuus on erinomainen ruvenkestävyys. Se on myöskin ankeroisenkestävä ja sietää hyvin maltokaariviroosia. Lehtiruton kestävyys on keskinkertainen, mutta mukuloihin rutto tarttuu hyvin harvoin.

Pari Kullan viljelyn onnistumisen kannalta tärkeää seikkaa on noussut esiin. Ne ovat oikea istutusetäisyys ja perunaseitin torjunta. Erilaisten istutusetäisyyksien vaikutusta Kullan sadon kokojakaumaan ja ulkoiseen ja sisäiseen laatuun on selvitelty K-koetilalla vuosina 1996-98. Viime kesänä suoritettu seitintorjuntakoe antoi puolestaan arvokasta tietoa Kullan seittireaktioista.

Harvaan istutus takaa riittävän mukulakoon

Istutustiheys (varsitiheys) vaikuttaa sekä sadon määrään että kokojakaumaan. Oikea istutusetäisyys on lajikekohtainen asia ja riippuu tietysti myös sadon käyttötarkoituksesta. Kulta tekee suhteellisen harvalukuisiin varsiin runsaasti mukuloita ja osa sadosta jää liian tiheään istutettaessa pienikokoiseksi, varsinkin kun ruokaperunan lajittelussa alaseulan seulakooksi on viime vuosina vakiintunut 40 mm.

Riittävän mukulakoon saavuttamiseksi Kullan istutusetäisyyden tulisi olla 30-35 cm. Kokonaissato pienenee näin harvaan istutettaessa jonkin verran, mutta koon puolesta käyttökelpoinen sadon osa (40-70 mm:n kokoluokka) jopa kasvaa aina 35 sentin istutusetäisyyteen asti.

Kasvutilan lisääntyessä pienikokoisimmat mukulat jaksavat kasvaa riittävän suuriksi ja isoimmatkaan eivät kuitenkaan kasva ylisuuriksi (Kuva 1).

Kun istutusväli kaksinkertaistettiin kokeessa 17:stä 34:ään senttiin, 55-70 millisen sadon määrä kolminkertaistui ja sen osuus bruttosadosta kasvoi alle kymmenen prosentin tasolta lähes kolmeenkymmeneen prosenttiin. Tästä on pelkkää etua, koska isokokoisella Kullalla ei ole menekkivaikeuksia. Tuleehan sisäiseltä laadultaan virheettömästä, jauhoisesta Kullasta maan mainiota uuniperunaa. Makoisan Kulta-uuniperunan valmistusohje muuten löytyy nettiosoitteesta www.saunalahti.fi/ahven/peruna

Seittipeittaus parantaa määrää ja laatua

Kullassa on ilmennyt aika runsaasti mukulan pinnan eriasteista halkeilua. Pääsyylliseksi ilmiöön on epäilty perunaseittiä. Asian selvittämiseksi järjestettiin K-koetilalla viime kesänä seittikoe, jossa tutkittiin seittisten siemenperunaerien ja seittipeittauksen vaikutuksia kasvuun ja laatuun. Peittaus suoritettiin Moncut-upotuspeittauksena.

Seittirupinen siemen (Kuva 2) tuotti kokeessa vähän varsia ja mukuloita ja sadon määrä laski yli 30 %.

Sadon laatu oli lisäksi täysin piloilla. Mukulat olivat pahoin halkeilleita, vihertyneitä ja epämuotoisia (Kuva 3). Siemenen seittirupisuus myöskin heikensi sadon tärkkelyspitoisuutta ja keittolaatu heikkeni vetisten mukuloiden määrän lisääntyessä. Seittirupisen siemenen Moncut-upotuspeittaus nosti sadon määrän ja varsi- ja mukulaluvun normaaliksi ja paransi laatuakin huomattavasti (Kuva 4). Vihertyneiden ja epämuotoisten mukuloiden määrä laski ja mukulakoko tasoittui, mutta halkeilleita mukuloita oli sadossa kuitenkin edelleen liikaa (noin 10 %).

Seittirupisesta erästä valikoidut terveennäköiset siemenmukulat ("puhdas" siemen) tuottivat lähes normaalin suuruisen sadon, mutta sadon laatu jäi heikoksi. Vihertyneiden ja epämuotoisten mukuloiden määrä oli pienempi kuin seittirupista siementä käytettäessä, mutta kasvuhalkeamia oli yhtä runsaasti.(Kuva 5). Vasta kun terveennäköinen siemen peitattiin, siitä kasvoi myöskin laadullisesti kelvollinen sato (Kuva 6). Sadon laatu nousi samalle tasolle kuin uutta, seititöntä SPK:n siemenkantaa käytettäessä. Kasvuhalkeamat hävisivät lähes kokonaan.

Siemenperunakeskuksen uusi siemenkanta (uusi siemen) tuotti lähes virheettömän sadon (Kuva 7). Siksi myöskään sen peittauksesta ei ollut hyötyä. Peittaus päinvastoin lisäsi selvästi mukulalukua ja pienensi sadon keskikokoa, jolloin huomattavan suuri osa sadosta jäi alimittaiseksi (alle 40 mm). Moncutilla peitattu siemen tulisikin aina istuttaa harvempaan kuin peittaamaton. Seittikokeessa käytetty 25 sentin istutusväli oli myöskin peittaamattomalle Kullalle aivan liian tiheä.

Peittaus suoritettiin upottamalla siemen idätyslaatikoissa peittausliuokseen. Tällä tavoin suoritettuna peittauksen teho siemenen seittisaastuntaan oli erinomainen. Peittauksen voi suorittaa myöskin sumutuspeittauksena istutuksen yhteydessä. Vaikka se tapa ei ehkä eliminoikaan tautia siemenperunan pinnalta yhtä tehokkaasti kuin upotuspeittaus, niin siinä toisaalta tulee maahan siemenperunan ympärille ainetta, mikä saattaa pitää jossakin määrin kurissa maasta käsin iskevää tartuntaa.

Estä seittirupi ja peittaa

Kuten K-koetilan seittikoe todisti, perunaseitti on epätasaisten kosteusolojen ohella syyllinen Kullan halkeiluun ja muutoinkin sadon laadun heikkenemiseen. Kullan viljelyssä täytyykin siksi kiinnittää aivan erityistä huomiota seitin torjuntaan. Seittiruvettomalla siemenellä ja seittipeittauksella on mahdollista päästä aivan erinomaiseen tulokseen.

Seitin tärkeimmät torjuntakeinot ovat:

  • Mahdollisimman seittiruvettoman siemenen käyttö

  • Siemenen peittaus

  • Idätys nopean perunan pintaantulon aikaansaamiseksi

  • Istutus mahdollisimman lämpimään maahan

  • Seuraavan vuoden siemeneksi tarkoitetun erän mahdollisimman aikainen nosto, ilman kemiallista varsiston hävitystä, jolloin seittiruven määrä siemenessä jää pieneksi