Kotipuutarhurin perunaopas

Harmaahilse

Taudinaiheuttaja: Helminthosporium solani -sieni

Merkitys

Perunan kuorta varastoinnin aikana vioittava harmaahilse on melko lievä perunan tauti, lähinnä ulkonäköhaitta. Sitä esiintyy kuitenkin varsin yleisesti, ainakin jossakin määrin lähes jokaisessa varastoidussa perunaerässä.  Harmaahilseiset perunat ovat täysin käyttökelposia ja vioittuma häviää kuorinnassa. Voimakas harmaahilsevioitus siemenmukulassa voi heikentää itämistä ja siemenen elinvoimaa.

Oireet

Helminthosporium-sieni vioittaa siis perunan kuorta aiheuttaen siihen harmahtavia, hopeanhohtoisia tai tummia laikkuja, jotka taudin edetessä yhtyvät isommiksi yhtenäisiksi alueiksi. Vioitus voi lopulta peittää koko perunan pinnan. Vioituksen harmahtava väri johtuu siitä, että sieni vioittaa heti kuoren alla olevia solukerroksia, jolloin sinne pääsee ilmaa. Laikkujen voimakkuus ja väri vaihtelee lajikkeittain.

Harmaahilsettä voi löytää perunan pinnasta jo heti kohta perunan noston jälkeen, koska sieni iskee mukulaan jo pellossa. Taudin määrä lisääntyy kuitenkin huomattavasti talven myötä ja se on pahimmillaan pitkälle kevääseen varastoidussa perunassa. Kosteissa olosuhteissa laikkujen reunoille muodostuu tummaa sienikasvustoa, joka on kuorisolukosta esiin työntyviä sienen kuromankannattimia ja niissä olevia tummia kuromaitiöitä. Tauti leviää itiöiden avulla varastossa terveisiin mukuloihin ja eriin.

Pahoin vioittuneen mukulan pinta päästää kosteutta lävitseen tavallista helpommin, minkä seurauksena harmaahilseinen peruna nahistuu herkästi pitkässä varastoinnissa

Taudin säilyminen ja leviäminen

Harmaahilse on varastotauti, vaikka se saa alkunsa jo pellossa. Uuden sadon tärkein tartuntalähde on harmaahilseinen siemenperuna. Siemenmukulaan muodostuu maassa sieni-itiöitä, jotka kulkeutuvat maassa veden mukana uusien mukuloiden tykö.  Sieni säilyy ainakin vuoden verran elossa pellossa, joten myös edellisen perunanviljelyn jäljiltä maassa oleva tartunta voi infektoida uuden sadon. Sieni kasvaa mukulaan suoraan pintasolukon läpi tai korkkihuokosten kautta. Mukulanmuodostuksen alkuvaiheessa tapahtunut tartunta näkyy yleensä perunan napapään lähettyvillä, mihin saattaa muodostua laaja yhtenäinen hilseinen alue. Tartunta leviää terveisiin mukuloihin myöskin perunan käsittelyjen yhteydessä pintakontaktina sairaista mukuloista tai likaisista perunankäsittelylaitteista.

Harmaahilse leviää myös varastossa sairaista mukuloista ja eristä terveisiin, toisin kuin useimmat muut perunan taudit. Varastossa tautilaikkujen reunoille muodostuvat itiöt kulkeutuvat tuuletusilman mukana eikä veden kuljettamana kuten maassa. Lämpimät ja kosteat olosuhteet varastossa suosivat taudin lisääntymistä ja leviämistä, koska sellaisissa olosuhteissa sekä itiönmuodostus että itiöiden itäminen nopeutuu. Varastossa, jonka lämpötila pidetään tasaisesti hieman alle 4 asteessa tauti ei etene. Puutteellisen tuuletuksen vuoksi perunan pintaan kondensoitunut vesi jouduttaa taudin etenemistä perunan pinnassa ja itiönmuodostusta ja siten pahentaa tautiongelmaa varastossa.

Torjunta

  1. Kaikkein tärkein torjuntakeino on mahdollisimman täysin harmaahilseettömän siemenperunan käyttö. Lievästi harmaahilseisestä siemenestä saattaa kasvaa jopa tautisempi sato kuin pahoin tautisesta. Parhaiten toimii uusi sertifioitu siemen, jonka tuotantotekniikassa harmaahilseen torjunta on otettu riittävästi huomioon. Usein sekin saattaa tosin olla harmaahilseistä, osittain siksi, että siementä ei ole kauppakunnostuksen jälkeen säilytetty asianmukaisella tavalla riittävän viileässä ja kuivassa.

  2. Maasta käsin tapahtuvalta tartunnalta välttyy, kun viljelee perunaa vuoroviljelyssä. Jo yksi välivuosi kahden perunasadon välillä vähentää maasaastuntaa merkittävästi. Jos aikoo käyttää omaa satoa seuraavan vuoden siemeneksi, vuoroviljely on erityisen tärkeää.

  3. Mitä aikaisemmin peruna nostetaan, sitä vähemmän harmaahilsettä muodostuu satoon.

  4. Sato täytyisi saada kuivaksi mahdollisimman nopeasti noston jälkeen. Vaivattomimmin se hoituu nostamalla peruna aurinkoisena, lämpimänä päivänä ja jättämällä se toviksi maan pinnalle kuivumaan.

  5. Varastossa tapahtuvaa taudin lisääntymistä ja leviämistä voi rajoittaa pitämällä varasto riittävän viileänä (3.5-3.8 C) ja kuivana (suhteellinen kosteus <90%). Siemeneksi tarkoitetut erät tulisi pitää erillään muusta perunasta.

  6. Tautia voi torjua siemenperunasta peittauskäsittelyllä, jossa siemen upotetaan hetkeksi torjunta-aineen vesiliuokseen (Fungazil 100 SL tai Rovral neste). Peittauksen teho on paras, kun se suoritetaan siemeneksi tarkoitetuille erille jo syksyllä.

Taudit
 
Perunarutto
Perunarupi
Tyvimätä
Perunaseitti
Kuivamädät
Harmaahilse
Maltokaariviroosi
Virustaudit
Muut kasvitaudit

Tuholaiset
 
Rikkakasvit