Kotipuutarhurin perunaopas

Virustaudit

Taudinaiheuttaja: Y, A, V, M, S, X, PLRV -virukset

Merkitys

Virustautien pääasiallinen vaikutustapa perunassa on, että ne heikentävät kasvua ja pienentävät sen kautta sadon määrää. Ainoastaan  maltokaariviroosi heikentää keskeisesti sadon laatua. Siemenen säännöllinen uusiminen pitää nykyään virustautien aiheuttamat satotappiot pieninä. 

Niin sanottu siemenen taantuminen, josta aikaisemmin puhuttiin paljon, oli juuri virustautien aiheuttamaa kasvun ja satoisuuden heikkenemistä. Virusvapaan siemenen tuotannon ja käytön myötä käsite on nykyään lähes vaipunut unholaan. 

Oireet

Soluihin päässyt virusaines häiritsee aineenvaihduntaa ja hidastaa siten yhteyttämistuotteiden muodostusta. Virusten valtaama kasvi jää pienikokoiseksi ja heikkosatoiseksi.  Tyypillisiä taudin oireita on lehtien kurttuisuus ja kirjavuus.

Eri viruslajien oireet poikkeavat osittain toisistaan ja näkyvät eri vahvuisina eri lajikkeilla, riippuen niiden taudinkestävyydestä. Joskus virustauti saattaa jäädä kasvissa täysin huomaamattomaksi piileväksi tartunnaksi, joskus taas lehdet saattavat kokonaan kuolla. Tartuntavuoden oireet, ns. primääritartunta, näyttävät lisäksi erilaiselta kuin tautisesta siemenperunasta kasvaneen kasvin oireet, ns. sekundääritartunta.

Taudin säilyminen ja leviäminen

Virustaudit siirtyvät kasvukaudesta toiseen pelkästään siemenperunassa. Sairaasta siemenestä kehittyy viroottinen kasvi. Virukset tarvitsevat tyypillisesti jonkin toisen organismin, niin kutsutun vektorin, apua siirtymiseen sairaasta kasvista terveeseen. Lehtikirvat toimivat useimpien perunan virusten vektoreina. Kirva imee sairaan kasvin lehteä ja saa samalla viruspartikkeleita mukaansa. Jonkin ajan kuluttua se voi olla kulkeutunut terveen kasvin lehdelle ja sitä imiessään jättää viruksia jälkeensä. Virukset monistuvat nopeasti kasvin solukossa ja valtaavat koko kasvin, myös mukulat. Jos niitä käytetään seuraavana vuonna siemeneksi, niistä kehittyy viroottisia kasveja, ja ympyrä sulkeutuu.

Virustauteja esiintyy yleensä runsimmin lämpiminä kesinä, siksi että silloin esiintyy runsaasti viruksia levittäviä lehtikirvoja.  Pahan viruskesän aiheuttamat ongelmat tulevat usein koko voimallaan näkyviin vasta seuraavana kesänä, jolloin edellisen kesänä sairastuneiden kasvien satoa käytetään siemeneksi. Viileinä kesinä taas peruna selviytyy kirvojen pienen määrän ansiosta vähin vaurioin.

Virukset voivat levitä myös ns. mekaanisen tartunnan avulla. Se tapahtuu siten, että jokin, esimerkiksi perunakasvustossa kulkeva kone, murskaa viroottisen kasvin lehtiä ja siirtää kasvinestettä ja sen mukana viruspartikkeleita terveisiin kasveihin.

Torjunta

  1. Terveen siemenen käyttö on tärkein, riittävä ja ainoa toimiva torjuntatoimenpide. Uusi sertifioitu siemen kestää yleensä riittävän terveenä parin vuoden ajan. Sitä pitempään samaa siemenkantaa ei kannata pitää. Pahoina kirvakesinä uusi siemenerä voi tosin taantua jo kesässä niin heikkosatoiseksi että sitä ei ole syytä jatkaa.
Taudit
 
Perunarutto
Perunarupi
Tyvimätä
Perunaseitti
Kuivamädät
Harmaahilse
Maltokaariviroosi
Virustaudit
Muut kasvitaudit

Tuholaiset
 
Rikkakasvit

Kasvitautitietokanta:
Virustaudit