Kotipuutarhurin perunaopas

Idätys

1. Idätys nopeuttaa perunan kasvua jopa kaksi viikkoa

2.Kaikkein tärkeintä idätyksessä on, että peruna saa idätyksen aikana riittävän määrän lämpöä.

3. Valossa idättäminen tekee iduista kestäviä

Omaa perunaa pääsee syömään nopeammin, jos laittaa perunan kasvun käyntiin idättämällä siementä jo ennen perunan istutusta. Perunan kehitystä pystyy jouduttamaan sillä tavoin jopa parilla viikolla. Varhaisperunan lisäksi myös kaikki muu peruna hyötyy kunnon idätyksestä, koska idätys nopeuttaa perunan kehitystä ja se ehtii kasvaa isommaksi ennen kuin perunarutto pysäyttää kasvun. Mitä myöhäisempi lajike on, sitä enemmän idätyksestä on sille hyötyä.

Lämpöä, lämpöä, lämpöä

Idätyksen koko idea on siinä, että perunan elintoiminnot laitetaan käyntiin sitä lämmittämällä. Sen seurauksena peruna lähtee kasvuun jo ennen kuin se istutetaan. Se puolestaan nopeuttaa perunasadon muodostumista, sitten kun idätetty siemenperuna on aikanaan istutettu maahan. Selvin merkki lämmittämisen vaikutuksesta on se, kun perunaan alkaa muodostua ituja. Pimeässä iduista muodostuu valkoisia, hauraita pimeäituja, valossa idätettynä vihreitä, lyhyitä, kestäviä valoituja (oheinen kuva).

Idätysajan pituus

Tarvittava idätysaika riippuu idätyslämpötilasta. Helpoin laskutapa on summata päivittäiset idätyslämpötilat (vuorokauden keskilämpötila) neljä astetta ylittävältä osalta, kunnes lämpösumma on sopiva. Aikaiset lajikkeet tarvitsevat vähemmän lämpösummaa kuin myöhäiset:

• aikaiset ja melko aikaiset lajikkeet 200 astetta
• melko myöhäiset lajikkeet 250 astetta
• myöhäiset lajikkeet 300 astetta

Valoidätys paras

Käytännössä ei ole oleellista eroa siinä, idättääkö siemenperunaa valossa vai pimeässä, kunhan sille vain antaa riittävän määrän lämpöä. Valossa idätettyä siementä on kuitenkin huolettomampaa käsitellä, kun idut eivät rikkoudu. Valo tunkeutuu huonosti paksun perunakerroksen läpi, joten idätysastiassa ei saisi olla kovin montaa perunakerrosta päällekkäin. Kosteassa idättäminen puolestaan laittaa juurien muodostuksen ennen akaisesti käyntiin ja voi lisäksi herättää perunan pinnalla piileviä taudinaiheuttajia. Kosteassa muodostuneet idut vioittuvat istutuksessa eikä niistä siksi ole juuri käytännön hyötyä.

Idätystapa

Idättäminen on helppoa ja hauskaa. Siemenperuna vain laitetaan joksikin aikaa johonkin suhteellisen lämpimään, mahdollisimman valoisaan tilaan. Huoneenlämmössä noin 20 asteessa lämpösummaa kertyy siis 16 astetta vuorokaudessa ja kahden-kolmen viikon mittainen idätys riittää 200-300 asteen idätyslämpösummaan. Lämmittämättömässä ulkovajassa taas lämpötila noudattelee ulkolämpötilaa ollen toukokuussa vain 8-10 astetta. Lämpösummaa kertyy sellaisissa oloissa siis vain 4-6 astetta päivässä ja idätystä pitäisi sen mukaan jatkaa ainakin puolitoista kuukautta. Idätysaikaa voi silloin lyhentää pitämällä siemeniä ensin viikon verran huoneenlämmössä. Kun idut alkavat selvästi näkyä, siemenet siirretään viileämpään tilaan, missä ne saavat olla istutukseen asti.

Idätys käytännössä

Uusi siemen olisi paras hankkia mahdollisimman aikaisin, varhaisperunat heti kun ne tulevat myymälöihin, jo maaliskuun lopulla, jotta pystyy hallitsemaan sen itämistä mahdollisimman hyvin. Kaupan lämpimässä myyntitilassa siementen itäminen on hallitsematonta etkä koskaan tiedä, kuinka pitkään mikin siemenerä on siellä lojunut. Siementä kannattaa pitää aluksi kylmiössä tai muussa mahdollisimman viileässä paikassa ja ottaa se yllä esitetyn mukaiseen hallittuun idätykseen, kun istutusaika alkaa lähestyä. Usein jo ennen huhtikuun puoliväliä tapahtuvaan varhaisperunan istutukseen tarkoitetun uuden siemenen kauppaan tuloa joutuu jopa vähän kyttäämään, jotta ehtii laittaa sen riittävän aikaisin itämään.

Usein kuitenkin käy niin, että tulee hankkineeksi uuden siemenen vasta toukokuulla juuri istutusten alla. Siemenperuna on silloin saanut ainakin riittävästi lämpöä maattuaan 20-asteisessa kauppatilassa jopa pari kuukautta. Tällainen siemen on saattanut vanhentua liikaa ja sen sadontuottokyky on luultavasti vähän laskenut. Lisäksi perunasäkit ovat kauppatilassa useimmiten päällekkäin, jolloin suurin osa siemenistä ylimpiä kerroksia lukuun ottamatta on itänyt pimeässä ja kehittänyt pitkiä hauraita pimeäituja (oheinen kuva)

Peliä ei kuitenkaan ole silloinkaan kokonaan menetetty, sillä peruna antaa onneksi paljon anteeksi. Tällainen vähän yli-ikäinenkin siemen on useimmiten täysin käyttökelpoista, kunhan onnistuu saamaan perunan maahan ilman hauraiden itujen katkeamista ja hyväksyy siemenen sadontuottokyvyn pienen heikkenemisen. Sen käyttäminen on kaikissa tapauksissa parempi vaihtoehto kuin kaupan ruokaperunan käyttö, kaikkine siihen liittyvine tautiriskeineen.

Myytti matalan lämpötilan ituja sitkistävästä vaikutuksesta

Kotipuutarhureja ohjeistetaan edelleen sitkeästi idättämään perunaa melko matalassa lämpötilalla, sillä ajatuksella, että iduista muodostuisi sillä tavoin jotenkin kestävämpiä ja ne eivät rikkoutuisi niin helposti istutettaessa. Koska kotipuutarhurit kuitenkin istuttavat perunan yleensä käsin, mukula kerrallaan, itujen kestävyys ei ole mikään ongelma. Toisekseen matalassa lämpötilassa idättämisen vaikutus idun kestävyyteen on ylipäänsä lähes olematon. Tuhat kertaa enemmän idun kestävyyteen vaikuttaa se, että siemen idätetään valossa. Koska kotipuutarhureiden siemenpäärät oivat varsin pieniä, ne pystyy aivan hyvin idättämään edullisimmissa mahdollisissa valaistusolosuhteissa, vaikka kamarin ikkunalla.

Koko matalassa lämpötilassa idättämisen idea on suorastaan vahingollinen, koska se vie fokuksen siltä, että siemenen tulisi saada idätyksessä nimen omaan riittävästi lämpöä, jotta perunan kasvu nopeutuisi mahdollisimman paljon. Pöhkö ohje matalassa lämpötilassa idättämisestä johtaa helposti siihen, että perunoita pidetään jossakin kylmässä ulkovajassa istutukseen asti ja siemen ei ehdi saada idätyksen aikana riittävästi lämpöä, jotta idätyksestä olisi maksimaalisesti hyötyä.